#munmuseo
Kuusi taidelaitosta ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus lyöttäytyivät yhteen ja järjestivät nuorille suunnatun taidetapahtuman #MUNMUSEO. Ideana oli kehittää uusia tapoja kokea taidetta, ja tänään ideat pantiin täytäntöön, työpajojakin pitivät pystyssä nuoret. Useimpiin museoihin oli myös vapaa pääsy (ainakin nuorille).
Menin ensimmäisenä HAMiin, Helsingin taidemuseoon, ja ilmeisesti olin narikan jälkeen liian haltioissani, joten unohdin kuvata mitään sisällä, kännykällä räpsäisin muutaman kuvan. Itse näyttelytkin olivat hienoja ja vaikuttavia, mutta huomioni oli leimojen keräilyssä. Tapahtumassa oli seitsemän eri pistettä, joista neljästä leiman keräämällä pääsi testaamaan hoverboardia! Työpajat oli nerokkaasti sijoitettu museoon ympäriinsä, joten samalla tuli tutkittua koko näyttely. Yläkerrassa muutama teoksista oli jopa hiukan karmivia. Testasin hoverboardin lisäksi myös 3D-kynää ja virtuaalilaseja! Mukavinta oli tietysti herkkubuffet…
Jatkoin matkaani Taidehalliin, josta en kehtaa laittaa yhtäkään kuvaa. Touko Laaksosen Tom of Finland -teokset ovat todella rajuja, ja aulassa olikin kyltti varoittamassa, ettei näyttelyä suositella lapsille. Mustavalkoisille teoksille oli värityspaja, lehdistä sai leikata sanoja runoiksi. Suureen saliin oli myös tehty puutarhalounge, jonne sai mennä rauhoittumaan tai kuuntelemaan runoja. Museossa oli myös mahdollisuus pukeutua photoboothissa Tompaksi, ja otattaa itsestään kuva.
Ateneumissa pysyvässä näyttelyssä oli mahdollisuus parin kanssa piirtää toisensa lasiin. Taiteilijoiden omakuvista kootun käytävän vieressä oli peili, jossa sai ottaa selfieitä ja pohtia, millaisena itsensä kuvaisi. Pysyvä näyttely on itsessäänkin todella vaikuttava, tummille seinille on ripustettu tauluja taiteilijoilta kuten Schjerfbeck, Edelfelt, Halonen, Järnefelt ja Simberg. Kalevalalle on pyhitetty oma huoneensa, jossa päätähtenä on tietenkin Gallen-Kallela.
#Munmuseo-tapahtumaa varten Ateneumissakin oli purtavaa ja taidepaja. Pajassa piirrettiin ensin muotokuva tussilla nostamatta kynää kertaakaan paperista, ja sen jälkeen työt sai maalata vesiväreillä. Allekirjoittaneenkin teos on näytillä ensi viikon torstaihin asti Ateneumissa.
Amos Andersonin museon Helsinki Noir -näyttelyssä ei saanut kuvata, mutta näyttely oli todella hauska. Taiteen ympärille oli rakennettu puolifiktiivinen murhatarina, jonka lopuksi oli jännittävä huipennus! Lounasta ei tarvinnut ollenkaan, kun tässäkin museossa oli tarjolla pientä evästä. Tapahtumaa varten paikalla oli mahdollisuus esimerkiksi pelata pokeria sekä kirjoittaa rakkausrunoja. Omat runonsa sai taitella veneeksi ja kiinnittää erikoisen kellojentäyteisen huoneen verhoon.
Museoihin kyllä turtuu äkkiä, ja viimeisessä en jaksanut käydä kaikkia kuuden kerroksen näyttelyitä läpi. Vahvimman vaikutuksen teki HAM, jossa olisi voinut ilman pajojakin viettää vielä kauemmin aikaa esimerkiksi Tove Jansson -näyttelyssä. Vähän harmittaa, etten tajunnut ensimmäiseksi mennä Sinebrychoffin taidemuseoon, sillä siellä tapahtuma loppuikin jo kolmelta. Luulen, että olisin ollut vahvoilla meemikisassa tai saanut aikaan jossen taidetta, niin ainakin suttua graffitipajassa! Tapahtuma oli kyllä kaiken kaikkiaan erinomainen, ja jotenkin tuntui vapauttavalta, että nimenomaan vertaiseni eli nuoret pitivät pajoja, jolloin mikään ei tuntunut vaikeasti lähestyttävältä.