Alkuun varoitus, kaikki kuvat on otettu kännykällä ja ennen kaikkea nälkäisenä, joten suureen sommitteluun ei ole ollut aikaa. Olen kaikissa matkakohteissa aina ruokaturisti ja ”huono” sellainen. En välttämättä arvosta paikallisuutta tai erikoisuutta ruoassani, vaan luotan aika usein lempiruokaani BURGEREIHIN. Sain erinäisiltä tahoilta raflasuosituksia, ja osa niistä jäi vielä testaamattakin. Kävin osassa näistä paikoista useampaankin kertaan, ja olen listannut lemppariburgerini parhausjärjestykseen.

Vankkumattomalla ykkössijalla on Herttoniemen oma Treffi. Paikalle täytyy oikein lähteä, mutta metromatka paikalle on täydellisesti sen kaiken arvoista. Satuin paikalle lounasaikaan burgeriperjantaina, jolloin sai koota oman burgerinsa. Taivas! Leipä ei ollut tukun tusinasämpylä, pihvi oli aivan omaa luokkaansa (ahneena kasasin omaani senkin tuplana), salaattikaan ei ollut tylsää lehteä ja ranskalaisia sai vetää vaikka litran majoneesin kanssa. Hiilariövereiden jälkeen paluumatka todellisuuteen kävi hyvin metromatkan aikana. 10€/lounasbursa

Toiseksi suosikikseni nousi Kuja, joka sijaitsee Hakaniemessä. Ainakin parikymmentä senttiä korkeaa jättimäistä vegeburgeria täytti munakoiso ja vuohenjuusto, sämpylät itsessään olivat maukkaita ja lisukkeensa sai valita muutamasta vaihtoehdosta. Tilaamiani bataattilohkoja oli varmaan puoli kiloa, enkä edes liioittele (kuvassa muutama jo laitettu parempiin suihin). Tämä oli annoksista itse asiassa ainoa, jota en päihittänyt edes kovassa nälässä. 14,50€/vege

Toinen suosikkini on Kallion Sävel, jossa heilläkin välillä kuuluu burgerit lounaaseen. Kävin kuitenkin illemmalla, ja massiivisessa vegeburgerissa oli kaksi (KAKSI) vuohenjuustokiekkoa. Vegaanisiakin vaihtoehtoja oli jopa neljä, josta ehdottomasti peukkua, vaikken itse vegaani olekaan. Ilman lihaakin burgeri täytti kyllä hyvin, ranut olivat rapeita (unohdin tilata bataattiset) ja aioli oli TODELLA valkosipulista, oletan että puolet massasta oli puhdasta valkosipulia. 16,20€/vegeburgeri

IMG_6497

Pikaruokalameininkiä tarjosivat sekä Naughty Brgr sekä Friends & Brgrs. Naughtyssä ravintolan isä Akseli Herlevi otti meidät vastaan jo ovella suositellen kuukauden erikoista, afrikkalaistyylistä burgeria. Olihan sitä testattava! Lisukkeita löytyy yllin kyllin, mutta ne eivät kuulu burgerin hintaan, eikä paikassa ole erikseen sellaista käsitettä kuin ”ateria”. Burgeri oli valitettavan pikkuruinen tällaiselle hevosennälkäiselle, ja bataattiranskalaisiakin oli vain pienoinen keko. Maku oli kuitenkin kohdillaan, eikä annoksesta tullut hiilarikoomaa. 15,20€/kuukauden burgeri + bataattiranut + dippi

Samantyyppistä ateriaa tarjoili Mikonkadun Friends & Brgrs. Näistä paikoista paikka oli lähimpänä perusmäkkejä, mutta maku oli parempi ja hinta hienoisesti korkeampi. Annokseen saa onneksi tilattua lisätäytteitä, koska burgeri pelkästään on nafti suureen nälkään. Ranskalaiset olivat mielestäni mäkkitasoa, mutta burgeri ”aidomman” makuinen. Vuohenjuustoburgerissani oli harmillisesti noin ruokalusikallinen vuohenjuustoa, joka tuntui todella pieneltä määrältä kiekkojen jälkeen. 14€/burgeriateria + punasipuli + pekoni

Ylimmässä kuvassa komeilee The Messin kanaburgeri, jota en osaa samalla tavalla arvottaa. Ruoka ei jostain syystä tuntunut burgerilta, vaikka sitä se selvästi olikin. Burgerissa oli todella paljon kanaa, väittäisin, että enemmän kuin yksi rintafile. Paholaisenhillo välissä oli maukas, ja sämpylätkin leipomotasoa. Lisäkkeeksi sai tilata juuressipsit tai salaatin, jossa tein vikatikin, sillä salaatissa oli inhokkejani kurkkua sekä retiisiä. Tyylillisesti paikka oli jollakin tavalla mukavin, nuorekkaassa paikassa oli melko äänekkäät sisäpihaterassijuhlat meneillään ja industrial-tyylisessä kahvilaravintolassa olisi viihtynyt vielä pidempäänkin.

MITÄ JÄI TESTAAMATTA:

Albertin Pöllö, yrittäessäni tilata baarimikko ilmoitti, että keittiö on remontissa.

MorriSon’s, toisen tamperelaisen hampurilaisfanaatikon lempipaikka.

ABC Mechelininkatu, okei pohjat, mutta tätä ehdotusta kuulin useammastakin suusta!