Vietin sunnuntain kiertäen muutamassa Helsingin monesta pihakirppistapahtumasta. Osa tapahtumista on säännöllisiä, kuten Hietalahden kirpputori ’Hietsu’ ja Aleksis Kiven kadun kirpputori, myös Hakaniemen torilla käytetyn tavaran myyntipöytiä oli muutama. Nämä järjestetään nimenomaan sunnuntaisin liukuvalla aikataululla, keli tietysti huomioon ottaen. Hietalahden tori oli iltapäivällä lähes täynnä myyjistä, ja ostajiakin riitti kyllä reilusti. Vasta sään muututtua epävakaaksi kirppistelijät alkoivat pakata tavaroitaan äkkiä kokoon. Torilla oli kaiken kaikkiaan mukava tunnelma, ja torikahvilat pitivät huolta tankkauksesta.

Matkani jatkui bussilla Aleksis Kiven kadun viereen Dallapénpuistoon Vallilaan, josta useimmat myyjät olivat ehtineet jo valitettavasti lähteä raekuuron vuoksi. Sinnikkäimmät olivat jääneet kojujensa kanssa, ja paikalla esiintyi nuorten bändi Paarihuoneen kuistilla. Täällä Helsingissä näitä piknikiin sopivia puistoja kyllä riittää! Puistossa sattui olemaan myös lasten liikuntatapahtuma, joten yksi osa puistosta oli pyhitetty lentopallokentälle.

Jatkoin matkaani yhä syvemmälle Vallilaan Sturenkadulle, jossa järjestettiin sisäpihojen kirpputori. Uteliaimmat kävivät paikalla vain tutustumassa kauniisiin piha-alueisiin, osa tuli tekemään edullisia löytöjä. Sisäpihat olivat suojaisia, joten niissä myyjät pysyivät lähes tapahtuman loppuun saakka kurjasta säästä huolimatta. Sisäpihat olivat vehreitä ja eläväisiä, kun ihmisiä oli melkein tungokseksi asti. Taloyhtiöt vaikuttivat yllättävän yhteisöllisiltä, naapurit juttelivat keskenään nojaillen rekkeihin ja vartioivat toistensa kojuja välipalan hakemisen ajan. Eräällä sisäpihalla asukkailla oli myös yhteinen yrttimaa, josta kukin sai hakea kokkailuihin omansa.

Kirppiskulttuuri vaikuttaisi olevan hyvillä kantimilla Helsingissä varsinkin näin kesäisin. Ulkotapahtumiin on niin alhainen kynnys mennä etsimään tavaraa tai myymään sitä itse, verrattuna viikon mittaisiin pätkiin sisäkirpputoreilla, joissa pitää käydä siivoamassa pöytänsä vähintään kerran päivässä. Tinkaamisen mahdollisuuskin on, kun myyjä on itse paikalla. Ainoa haittapuoli on kuitenkin sää, kuten tänään nähtiinkin. Vesi- tai raekuuron sattuessa ei tulisi mieleenkään, että lähtisikö kiertämään pihakirppiksiä. Tampereella meillä ei ole tällaisia tori- tai puistokirppiksiä kuin kerran pari kesässä, joten kesäkuun ajan aion hyödyntää tilaisuuden ja käydä noissa ahkerasti, ensi viikon lauantaina esimerkiksi Kallion Karhupuistossa järjestetään Pop Up Pihakirppis!